Alaskanmalamuuttiyhdistyksen jalostustoimikunta kerää malamuuttien terveystietoja rodun kokonaisterveystilanteen kartoittamiseksi. Omistaja voi ilmoittaa koiralla ilmenneitä sairauksia tai vikoja oheisella lomakkeella. Mukaan voi liittää myös mahdolliset eläinlääkärin lausunnot ja diagnoosit. Lomake palautetaan jalostustoimikunnalle.

• Terveyskyselylomake ( pdf )

• Pentueilmoitus ( pdf )

Omistaja voi ilmoittaa uroksen listalle mikäli se täyttää kaikki jalostusurokselta vaadittavat kriteerit.

• Uroslomake ( pdf )

HERMOLIHASRAPPEUMA SUOMESSA

Yhdistys tiedottaa kaikille alaskanmalamuutin omistajille ja kasvattajille, että Suomessa on nyt diagnosoitu ensimmäiset Polyneuropatia tapaukset. (Polyneuropatia = hermolihasrappeuma)

Olemme saaneet yhteydenoton suoraan kasvattajalta, jonka pentueessa tautitapaukset ilmenivät. Suuri kiitos kasvattajalle ja sairastuneiden koirien omistajille avoimuudesta ja halusta tutkia koirat mahdollisimman tarkasti. Vain näin voimme saada lisätietoa tästä vakavasta sairaudesta.

Kyseisessä pentueessa oli yhteensä kahdeksan pentua. Näistä viisi osoittaa eriasteisia sairauden oireita. Koirista kaksi on jouduttu lopettamaan, koska niiden tilanne on ollut jo niin huono. Sairastuneet yksilöt on tutkittu eläinlääkäriasema Aistissa. Koirille on tehty laajat tutkimukset ja näytteitä on lähetetty myös USA:han, jossa taudin lopullinen diagnoosi on tehty.


SAIRAUDEN OIREET JA ILMENEMINEN
Sairauden oireet ovat olleet huomattavasti laajemmat kuin aiemmin suomennetuissa teksteissä on ilmoitettu. Taudin eteneminen on hyvin yksilöllistä, niin myös näissä viidessä tapauksessa.
OIREET SUOMEN TAPAUKSISSA:
Lähes kaikilla ensioireina nielu- / kitarisatulehduksia joihin eivät lääkkeet tehonneet, suurentuneet kitarisat, rohinaa, äänen muutoksia ja äänen häviämistä kokonaan.
Liikeradoissa muutoksia; liike töpsöttelevää, väsymistä, kompastelua, kipua, vapinaa, heikkoutta raajoissa, takapään pettämistä. Osalla vain lieviä liikerata muutoksia, pahimmissa tapauksissa taka-pää pettää alta.

Oireet ilmenevät koiralla yleensä 10 – 20 kk iässä. Tauti voi oireilla lievästi, jolloin koiran on mah-dollista elää lähes normaalia elämää useita vuosia, mutta yleistilan romahtaminen voi tapahtua myös hyvin nopeasti.


TIETOA TAUDISTA
Tietoa ja tutkimustuloksia taudista on saatavana niukasti. Tauti on löydetty Norjassa 70-80-luvuilla, mutta sen jälkeen taudista löytyy vain hajanaisia tietoja. Tutkimusprojekteja on ollut vireillä ainakin USAssa, mutta tiettävästi ne kaikki on lakkautettu.

Sairauden on Norjassa ilmenneiden tapausten perusteella oletettu periytyvän resessiivisesti ja jalostustoimikunta on laskenut sukutauluista yksittäisten koirien todennäköisyyttä kantaa sairautta aiheuttavaa geeniä ja mahdollisuutta sairastua. Nykyisten suositusten mukaan jalostukseen suunnitellun yhdistelmän kantajuustodennäköisyyden tulisi olla alle 12,5 %. Suomessa lukemat ovat nykyisin paljon tätä pienempiä ja sairauden ilmeneminen on tullut täytenä yllätyksenä sekä kasvattajalle että yhdistykselle.


Nyt sairastuneen pentueen sukutaulu on:

i: Una Nuna’s I Like To Be Liked
ii:Kataum Inua’s Nanuyak
ie:Mukluk Silatuyok

e:Polartrax Twisted Wind D’Artica
ei:Terrapin’s Talisman Polartrax
ee:Morrhoppan’s Beqie


LISÄÄ TIETOA TAUDISTA
Näiden nyt löytyneiden tapausten myötä on mahdollista saada paljon lisätietoa taudista. Avoimuus sekä sairastuneiden koirien mahdollisimman tarkat tutkimukset ovat sairauden nykyisen tilan ym-märtämiseksi ensiarvoisen tärkeitä. Sairauden mahdollisen perinnöllisyyden selvittäminen ja sen ehkäiseminen tulevaisuudessa ovat suuri haaste. Alaskanmalamuuttiyhdistyksen hallitus on päättä-nyt avustaa nyt sairastuneiden koirien tutkimuksia eläinlääkäriasema Aistissa korvaamalla osan tutkimuskuluista.
Yhdistys on ottanut myös yhteyttä Hannes Lohen tutkimusryhmään ja rakenteilla on projekti taudin tutkimiseksi. Onnistuakseen projekti vaatii paljon tutkimusmateriaalia. Pyydämme nyt kaikkia koiran omistajia sekä ennen kaikkea kasvattajia mukaan keräämään DNA-näytteitä mahdollisimman suuresta osasta malamuuttikantaa. Lisätietoa geenitutkimusryhmästä saa nettisivulta www.koirangeenit.fi

TOIMENPITEET
Toivomme, että otatte yhteyttä jalostustoimikuntaan, mikäli olette joutuneet lopettamaan koiranne joidenkin yllämainittujen kaltaisten oireiden vuoksi eikä oireiden syytä ole tarkemmin tutkittu tai varmuutta oireiden aiheuttajasta ei ole saatu.
Erityisesti pyydämme huomioimaan mahdolliset kurkunpään halvaukset, koska Larynx Paralysis-diagnoosit näyttäisivät liittyvän sairauteen. (Larynx paralysis = kurkunpään halvaus)

Pyydämme omistajia ja kasvattajia lähettämään mahdollisimman paljon verinäytteitä Lohen tutki-musryhmälle DNA-tutkimuksia varten. Vain siten projekti voi edistyä.

Taudin oletetaan siis periytyvän resessiivisesti. Yhdistys suosittaa poistamaan jalostuksesta kaikki koirat sairastuneesta pentueesta ja molemmat vanhemmat. Lisäksi isovanhempien ja kaikkien niiden jälkeläisten sekä lähisukulaisten jalostuskäyttöä pyydetään harkitsemaan tarkkaan kunnes lisätietoa sairaudesta saadaan.


Kysymyksiin vastaa:
040-575 1027 Virve Kaivola, virve.kaivola@elisanet.fi (jalostustoimikunnan puheenjohtaja)
050-379 9631 Anne Korhonen, akmuutti@gmail.com (yhdistyksen puheenjohtaja)


Jatkossa lisätietoa sairaudesta ja tutkimusten etenemisestä julkaistaan ALMA-lehdessä.


Linkkejä internetissä:

http://www.alaskanmalamute.org/Health/polyneur.asp
http://neuro.vetmed.ufl.edu/neuro/journal_club/articles/malamute_art.htm

JALOSTUKSEEN KÄYTETTÄVIEN UROSTEN JÄLKELÄISMÄÄRISTÄ

Jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) mallirungossa on ohje:
”Liikakäytöksi voidaan laskea yli 10% osuudet kahtena edellisenä vuonna syntyneistä pennuista tai yli 5% osuudet sukupolvea kohden eli noin neljänä peräkkäisenä vuonna syntyneistä. Jos rodussa syntyy esimerkiksi 500 pentua vuosittain, olisi yksittäisen uroksen liikakäytön rajana 100 pentua.”
(JTO:n mallirunko on hyväksytty SKL-FKK:n hallituksessa 2003)

ALASKANMALAMUUTTIEN KOHDALLA TÄMÄ TARKOITTAA ETTÄ LIIKAKÄYTÖN RAJANA ON 16 kpl JÄLKELÄISIÄ KAHDEN VIIME VUODEN AIKANA

Kasvattajien ja uroksen omistajien on syytä ottaa huomioon uroksen aiemmat jälkeläismäärät ennen kuin uroksen käytöstä uuteen astutukseen sovitaan. Keskimääräinen pentuekoko alaskanmalamuuteilla Suomessa on 6,2 pentua, joten liikakäytön raja ylittyy usein jo kahdella - kolmella pentueella.

MIKÄLI KOIRALLA ON OLEMASSA KAKSI TAI USEAMPI PENTUE TULEE JÄLKELÄISISTÄ OLLA NOIN 50% TUTKITTUJA (silmät ja lonkat) ENNEN KUIN KOIRALLE SUOSITETAAN LISÄÄ ASTUTUKSIA

Jalostustoimikunnan ohjesääntö

ALASKANMALAMUUTTIYHDISTYS RY

JALOSTUSTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ
Päivitetty 10.03.2006

1. Jalostustoimikunnan puheenjohtajana toimiva henkilö valitaan yhdistyksen säännöissä määrättävällä tavalla. Jalostustoimikunnan puheenjohtaja toimii myös jalostusneuvojana. Yhdistyksen hallitus valitsee kokouksessaan muut jalostustoimikunnan 2-4 jäsentä. Valittu jalostustoimikunta valitsee keskuudestaan sihteerin toimikunnalle.

2. Jalostustoimikunta on avustava, hallituksen alainen elin, joka laatii hallitukselle ehdotuksia jalostustoimintaa koskien. Hallituksen päätöksen jälkeen jalostustoimikunta toimeenpanee ja valvoo asioita. Tämän pohjalta jalostustoimikunnan tehtävänä on esittää, toimeenpanna ja valvoa jalostusasioita.

3. Jalostustoimikunta kokoontuu tarvittaessa. Toimikunta voi kokoontua myös puhelimitse, e-maililla tai kirjeitse jolloin kaikkia toimikunnan jäseniä on kuultava. Toimikunta katsotaan kokoontuneeksi kun vähintään puolet jäsenistä on paikalla.
Toimikunta pitää kokouksistaan pöytäkirjaa, jonka sihteeri ja puheenjohtaja allekirjoittavat.
Toimikunta tarkastaa pöytäkirjansa ja toimittaa ne hallitukselle.

4. Jalostustoimikunta tiedottaa toiminnastaan yhdistyksemme julkaisemassa ALMA-lehdessä.
Vuosittain toimikunta laatii toiminnastaan toimintakertomuksen, joka esitetään yhdistyksemme vuosikokouksessa.

5. Jalostustoimikunnan rooli on opastava ja ohjaava. Toimikunta voi antaa ehdotuksia suunnitelluista yhdistelmistä kuitenkin siten, että vastuu kasvatuksesta on kasvattajalla.


Jalostustoimikunnan toimenkuvaan kuuluu:

- rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelman ylläpito ja päivittäminen

- Ylläpitää ja päivittää Suomen alaskanmalamuuttipopulaatiota koskevia tietoja, alaskanmalamuuttien terveyslausuntoja sekä koe- ja näyttelytuloksia koskevia tietoja.

- Ylläpitää luetteloa jalostukseen sopivista uroksista sekä koota eri linjoja koskevaa tarpeellista tietoa.

- Antaa jalostusta koskevia ohjeita ja neuvoja.

- Vastata yhdistyksemme jäsenten lähettämiin jalostusurostiedusteluihin.

- Toimikunnan tulee valistaa jäsenistöä jalostusasioissa sekä kannustaa kasvattajia ja koiranomistajia lonkka- ja silmätarkastuksien ym. rotukohtaisten tarkastusten suorittamiseen.

- Toimikunnan tehtävänä on edistää rodun jalostusta käyttöominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään rotumääritelmän mukaisen terveen alaskanmalamuuttikannan aikaansaamiseksi Suomessa.

- Ehdottaa hallitukselle muutoksia tai lisäyksiä alaskanmalamuuttien jalostuskriteereihin. (Jalostuskriteerit = vaadittavat edellytykset jalostukseen käytettävälle urokselle ja naaraalle)

- Ehdottaa hallitukselle muutoksia tai lisäyksiä muihin jalostusohjeisiin. (Jalostusohjeet = yhdistyksen antamia yleisiä ohjeita ja neuvoja alaskanmalamuuttien kasvattajille)

- Jalostusohjeet ja -kriteerit on syytä julkaista ALMA-lehdessä vähintäänkin muutosten jälkeen.

- Toimikunnan tulee pyrkiä saamaan tietoa myös ulkomaisista alaskanmalamuuteista, niiden sukutauluista ja sairauksista.

- Toimikunta voi esittää hallitukselle huomautuksen antamista jollekin kasvattajalle, mikäli tämä toimii räikeästi rodun etujen vastaisesti.

6. Hallitus voi esittää yhdistyksen kokoukselle muutosehdotuksia tähän ohjesääntöön.

KRITEERIT ALMA-YHDISTYKSEN PENTUVÄLITYKSEEN JA INTERNET-SIVUILLE PÄÄSEVILLE PENTUEILLE

Jalostukseen käytettävät koirat täyttävät kaikki Alaskanmalamuutin jalostuksen tavoiteohjelmassa (JTO) annetut suositukset. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa:

- Terveet lonkat (A tai B), kyynärnivelet (0/0) ja silmät (Ei osoita J1.Tarkastus voimassa 24kk).
- Koiran tulee olla tiettävästi perinnöllisistä sairauksista vapaa. Sairauden perinnöllisyyden suhteen epäselvissä tapauksissa asia tarkistetaan SKL:n jalostustieteelliseltä toimikunnalta.
- Hermolihasrappeuman (HRL) kantajuustodennäköisyys on alle 12,5 %.
- Näyttelytuloksia 3, joista vähintään yksi EH-tulos uroksilla NUO- ja nartuilla AVO-luokasta tai vaihtoehtoisesti jalostustarkastus.
- Nartun ikä on astutushetkellä 2-8 vuotta, uroksen vähintään 18 kk.
- Syntyvälle pentueelle ei tule linjausta perinnöllistä kaihia (HC) sairastavaan koiraan neljän polven sukutaulussa.
- Kummankaan vanhemman jälkeläismäärä ei ole yli 10% kahtena edellisenä vuonna syntyneistä pennuista tai yli 5% sukupolvea (laskennallisesti 4 vuotta) kohden laskettuna.
- Yhdistelmän sukusiitosaste on enintään 6,25% viidellä sukupolvella laskettuna.
- Jos koiralla on vähintään kaksi aikaisempaa pentuetta Suomessa, sen jälkeläisistä pitää olla vähintään 50% tarkastettu (lonkat, kyynärpäät,silmät) ennen seuraavaa pentuetta.

- POIKKEUS: Ulkolaisilta uroksilta vaaditaan ainoastaan terveet lonkat ja silmät.

Kasvattajan tulee huomioida vastuunsa kasvattajana ja toimia hyvän kenneltavan mukaisesti.

Kasvattajan tulee lisäksi olla Alaskanmalamuuttiyhdistyksen ja Suomen Kennelliiton jäsen, olla allekirjoittanut Suomen Kennelliiton Kasvattajasitoumuksen ja käyttää kaikissa sopimuksissa Suomen Kennelliiton lomakkeita.


Huomioitavia seikkoja:

- Jalostustarkastuksen osalta kriteeri astuu voimaan heti kun jalostustarkastukset saadaan aloitettua.
- Ulkolaisiksi koiriksi lasketaan kaikki sellaiset koirat, joita EI ole missään elämänsä vaiheessa rekisteröity Suomeen eli myös Suomessa syntyneet mutta täältä ulkomaille viedyt koirat lasketaan kotimaisiksi. Ulkolaiseksi koiraksi ei myöskään katsota koiraa, joka on ainakin osittain suomalaisen omistuksessa ja asuu vakituisesti Suomessa mutta ei kuitenkaan ole FIN- rekisterissä.
- Koira, jonka omistaja / jalostusoikeuden haltija asuu Suomessa, on kotimainen koira.

Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) on hyväksytty Alaskanmalamuuttiyhdistyksen jäsenkokouksessa, rotujärjestö SSKYn yleiskokouksessa, Suomen Kennelliiton jalostustieteellisessä toimikunnassa ja Kennelliiton hallituksen kokouksessa. Se on kokonaisuudessaan luettavissa ja tulostettavissa yhdistyksen internet-sivuilta kohdasta "Jalostustoimikunta". Tavoiteohjelman voi tarvittaessa tilata myös paperiversiona jalostustoimikunnan puheenjohtajalta.



Kasvattaja voi ilmoittaa pentueestaan jalostustoimikunnalle tältä sivustolta löytyvällä lomakkeella. Tarvittaessa lomakkeen saa myös sähköpostitse tai tavallisena postina jalostustoimikunnan puheenjohtajalta.

Ilmoitus julkaistaan astutuksen tapahduttua. Jos pentueen vanhemmilla on sairaus, jonka perinnöllisyydestä on epäselvyyttä, ilmoitus julkaistaan vasta, kun SKL jalostustieteelliseltä toimikunnalta on saatu asiaan vahvistus.

Koiramme-lehdessä (maaliskuu 2007) olleen uutta silmätarkastuskaavaketta koskevan artikkelin yhteydessä olleen listauksen mukaan aikaisempien perinnöllisten silmäsairauksien vastustuslistalla (J1-lista) olleiden silmäsairauksien lisäksi ”vakavat, pahimmillaan kipua ja sokeutta aiheuttavat silmäsairaudet, kuten pektinaattiligamenttidysplasia (vakavat muodot), retinan dysplasia (geograafinen ja totaali), papillan hypoplasia tai mikropapilla, katarakta, linssiluksaatio ja retinan degeneraatio (PRA) ovat aina perinnöllisiksi epäiltyjä vakavia silmäsairauksia kaikilla roduilla. Lisäksi Suomen Kennelliiton silmäsairaustyöryhmä on päättänyt, että distichiasis, ektooppiset ciliat, ektropion, entropion, makroblepharon ja trichiatis tallennetaan perinnöllisinä silmäsairauksina kaikilla roduilla.”
Eli myös nämä silmäsairaudet sulkevat pentueen pois yhdistyksen pentuvälityksestä, koska niitä sairastavat koirat eivät ole perinnöllisistä sairauksista vapaita.




YHDISTYKSEN JALOSTUSUROSLISTA

Urokselta vaadittavat kriteerit:
1. terve, perinnöllisistä sairauksista vapaa
2. silmät terveet, lausunto voimassa 24kk
3. lonkkatulos A tai B
4. Kyynärnivelet terveet 0/0, kuvaus vaaditaan 1.1.2001 jälkeen kuvatuilta koirilta
5. HRL kantajuus todennäköisyys alle 12.5%
6. näyttelytulos: Koiralla oltava 3 näyttelytulosta, joista yksi vähintään EH NUO/AVO-luokassa

Omistaja voi ilmoittaa uroksen listalle mikäli se täyttää kaikki jalostusurokselta vaadittavat kriteerit. Mikäli silmätarkastus vanhenee (voimassa 24 kk) eikä uroksen omistaja toimita välittömästi kopiota uusinta tarkastuksesta, uros poistuu listalta.
Käyttötulos on vapaaehtoinen, jos sellainen on se merkitään aina koiran tietoihin näkyviin.


*******