Kuormanveto

Kuormanvetokokeet

Alaskanmalamuuttiyhdistys on perustettu vuonna 1984 ja 80-luvun loppupuolella aktiiviset jäsenet kehittivät rodulle omat, Alaskan malamute Club Of America-yhdistyksen (AMCA) Working Weight Pull Dog-sääntöjen pohjalta mukaellut Alaskanmalamuuttien Kuormanvetokoesäännöt

Ensimmäiset Working Weight Pull Dog (WWPD)-tittelit on amerikassa jaettu koirille, jotka ovat syntyneet 1970-luvun alkupuolella. Suomen Kennelliitto on hyväksynyt tämän koemuodon alaskanmalamuuteille vuonna 1990 ja ensimmäinen virallinen koe on pidetty vuonna 1995. Näissä säännöissä hyväksyttyyn tulokseen (KVK1) vaadittiin, että koira veti 5 kertaa oman painonsa verran kuormaa.
Koesäännöt uudistettiin kokonaisuudessaan ja uudet säännöt astuvat voimaan vuonna 2019. Koetulokset ovat nyt kolmiportaiset. Arvosana “hyväksytty” on nyt KVK3 jolloin koira vetää vähintään 5 kertaa mutta alle 9 kertaa omapainon. Arvosana “hyvä” on nyt KVK2 jolloin koira vetää vähintään 9 kertaa mutta alle 15 kertaa omapainon. Arvosana “kiitettävä” on nyt KVK1 jolloin koira vetää vähintään 15 kertaa omapainon tai enemmän.

Sääntöuudistuksen myötä hyväksytiin myös uusi kuormanvetovalioarvoon (FI KVVA) oikeuttava valiosääntö. Saadakseen kuormanvetovalion arvon koiran on saatava kaksi “kiitettävä” (KVK1) arvosanaa alaskanmalamuuttien kuormanvetokokeesta kahdelta eri koekaudelta tai koiran on saatava yksi “kiitettävä” (KVK1) ja kaksi “hyvä” (KVK2) arvosanaa vähintään kahdelta eri koekaudelta.

Kokeessa koiran tulee vetää takakäskystä tarkoitukseen soveltuvaa rekeä 10m matkan tasaisella pohjalla 3 minuutin kuluessa. Koiran tulee saada reki liikkeelle aloituspainolla 30sek kuluessa lähtökäskystä ja muilla painoilla 1 minuutin kuluessa lähtökäskystä.

Yksittäisen koiran tulos kokeessa on riippuvainen koiran omasta painosta, koepaikan olosuhteista ja reen liikkumiseen vaikuttavasta kitkakertoimesta. Yksittäisissä kokeissa reki ja olosuhteet ovat kaikille samanlaiset mutta eri koepäivinä tuloksia ei voi vaihtelevien olosuhteiden vuoksi verrata keskenään. Hyvissä olosuhteissa hyväksytyn tulokset saaminen ei ole treenatulle ja koulutetulle koiralle vaikeaa, mutta lämpötilan ollessa lähellä nollaa tai kovassa 20 asteen pakkasessa oikean vetotekniikan merkitys korostuu kitkakertoimen muuttuessa oleellisesti.

Kuormanvetokokeessa koiralta vaaditaan itsevarmuutta ja painokertoimen noustessa myös luottamusta ohjaajaan, joten kokemuksen ja harjaantumisen myötä koetulokset yleensä paranevat. Kokeessa koira vetää yksin, joten valjakossa hyvin työskentelevä rekikoira ei automaattisesti ole hyvä kuormanvetokoira.

Tärkeitä linkkejä:

Kuormanvetokisat

Epävirallisia kuormanvetokisoja on pidetty yhdistyksen tapahtumissa jo 1980-luvulta lähtien. Kokeen ja kilpailun suurin ero on se, että kun kokeessa saa käyttää vain takakäskyä, kisassa etukäsky, siis koiran ”houkuttelu” koiran edessä maalilinjan takana on sallittua. Kuitenkin kisoissakin tällainen ”houkuttelu” tapahtuu siis vain ääni- tai käsimerkein, kaikenlainen apuvälineiden käyttö houkuttelussa on kielletty. Kilpailun voittaja koiran painoon suhteutetun suurimman kertoimen vetäjä.

Kuormanvetomestaruuskisojen kiertopalkinto ja kansio

Yhdistyksen perinteisimmät kuormanvetokisat ovat talvipäivillä järjestettävät kuormanvetokisat. Näissä kisoissa on jo vuodesta 1993 asti ollut jaossa kiertopalkinto, jonka kisan voittaja saa vuodeksi haltuunsa. Voittaessaan koira on saanut kiinnityksen palkintoon ja kolmesta kiinnityksestä kiertopalkinnon itselleen. Nykyistä kiertopalkintoa ei voi saada itselleen, vaan siihen kaiverretaan vuosittain voittajan nimi. Kiertopalkinnon mukana kulkee myös kansio, johon tallennetaan vuosittaiset tulokset ja esittelyt voittajakoirista.

Talvipäivien kuormanvetokisojen lisäksi on rekikoirakilpailujen yhteydessä järjestetty kuormanvetokisoja sekä alaskanmalamuutti- että muiden yhdistysten voimin, näihin kilpailuihin ovat myös muut rodut olleet tervetulleita.

Kuormanvetokilpailujen tuloksia löytyy tulossivuilta ja talvipäivien kuormanvetokisan voittajat löytyvät ALMAn Vuoden Parhaat sivuilta.